Alku. Tästä lähtee pian mun kolmas yritykseni. Edelliset kaksi eivät ole poikineet suuresti mitään, ainoastaan ahdistusta. En ole uskaltanut käydä puntarilla moneen kuukauteen, kun se kerran näytti 87kg. En tiedä paljonko painan nyt. Tunnen olevani turvonnut, mutta oon ainakin syönyt paremmin kuin keväällä.
Olen muuttamassa. Viikon päästä oon uudessa kaupungissa, jossa aion osata pitää syömisen kurissa. Oon tutkinut jo etukäteen uuden kotikaupunkini kuntosalimahdollisuudet, jotka on aika heikot: lähimpiin on matkaa parisen kilometriä - matka, josta tiedän, että talvipakkasilla ei todellakaan tule lähdettyä. Tosin jos saisin vielä syksyn kohtalaisten pyöräilyilmojen kanssa itseni innostumaan sinne menosta, voisi talvellakin onnistua joko kävellen tai bussilla. Köyhän opiskelijan budjetti ei bussikortista tietenkään ilahtuisi, mutta kyllä pystyisin sen verran kituuttamaan. Niin tiukka budjetti mulla ei sentään ole.
Oon tässä katsellut eri vaihtoehtoja ja houkuttelevimmalta tuntuu vähän alle 3 kilometrin päässä keskustassa (helpon bussiyhteyden päässä) sijaitseva ilmeisen suosittu sali, jolla tarjotaan monenlaista ryhmäliikuntaakin. Itse en sinänsä ryhmäliikunnasta perusta (oon liian traumatisoitunut koulun aerobic-tunneista...), mutta ehkä, kunhan saan peruskuntoa vähän kohotettua lenkkeilyllä (ja kuntosalitreenaamisella?), voisi ryhmäliikuntaakin kokeilla. Kyseinen kuntosali ei todellakaan ole se halvin mahdollinen, toistaiseksi voimassa olevalla jäsenyydellä hinta on 45e/kk. Sali tarjoaa kuitenkin 2 ilmaista tutustumiskertaa, ja pystyssä on myös mahtava jäsenyyden vuokrausrinki: muutaman kuukauden jäsenyyden saa vuokrattua hieman halvempaan hintaan joltain, joka ei sitä ajankohtana tule tarvitsemaan. Esimerkiksi yksi kaupittelee salikorttiaan hintaan 45e/2kk. Omalle kohdalleni tuo systeemi olisi ehkä paras ainakin näin aluksi, ei turhan sitova.
Näin tän bloggailun (jälleen kerran) alussa olisi hyvä ehkä kertoa musta itsestäni sitten jotain.
Olen 20-vuotias ja noin 178cm pitkä. En sanoisi olevani "lihava", vaikkakin ylimääräistä löytyy. Oon aina ollut vähän pullukka muihin verrattuna, normaalipainon ylärajoilla. Tahtoisin vielä joskus painaa 67kg - saman verran kuin painoin viimeisimmässä terkkaritarkastuksessani 15-vuotiaana (ja ~5cm lyhyempänä). Tuolloin olin täydellisen normaalipainoinen, vaikka mielsin itseni silti läskiksi. No, nykyiseen tilanteeseen verrattuna se ei todellakaan ollut mitään, nyt olen sitten jo siellä normaalipainon ylärajan huonommalla puolella. Luulen, että mulla on jonkinasteinen ahmimishäiriö BED. Siitä kirjoittelen myöhemmin lisää. Tän blogin perustin lähinnä siksi, että pystyisin pitämään jotenkin ajatukseni koossa ja saisin sekä voisin mahdollisesti tarjota muillekin vertaistukea yrityksessäni. En todellakaan tule onnistumaan tässä yksin ilman, että pystyn purkautumaan kenellekään.
Summa summarum: mun on pakko onnistua tällä kertaa. En jaksa enää yhtäkään kesää niin, että on pakko miettiä kehtaanko mennä ulos pelkissä shortseissa ja t-paidassa, ilman kaikkia makkaroita hukuttavia huppareita ja sukkahousuja. Tahdon muuttua. Tahdon oppia nauttimaan liikunnasta ja päästä eroon syömiseen liittyvistä pakoistani. Tahdon olla tyytyväinen itseeni, hymyillä peilikuvalle. This is my chance.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit erittäin tervetulleita - kiitos! :--)